7.8.2014 Viime maanantai osakemarkkinat romahtivat suurella tavalla. Monissa sijoittajissa heräsi jo ajatus, onko tämä suuri romahdus vai vain lyhytaikainen korjausliike. Maailman seuratuin pörssi-indeksi S&P 500 laski nopeasti liikkuvan keskiarvon 50 alle (kuvan vasemmalla) ja suuri kysymys on laskeeko indeksi vielä lähipäivinä liikkuvan keskiarvon 200 alle, jolloin voi sanoa laskumarkkinoiden alkaneen. Viimeksi tämän kaltainen lasku tapahtui maaliskuussa 2023, jolloin paikallispankit olivat kriisissä.

Sinänsä laskut ja sitä seuraavat paluut ovat melko yleisiä. Tyypillisesti indeksit tekevät 5 %:n korjausliikkeitä 3-4 kertaa vuodessa. Suurempiakin korjausliikkeistä esiintyy. Vuosina 2002-2021 yli kymmenen prosentin korjausliikkeintä tapahtui kymmenen kertaa. Sijoittaja, joka tällöin myi paniikissa sijoituksensa, teki suuren virheen.

Nyt tapahtunut laskuliike oli raju. Monet osakkeet kokivat yli 20 %:n laskuja, jota usein pidetään signaalina laskumarkkinoiden alkamiselle. Samoin VIX-indeksi koki liikkeitä, jotka ovat tyypillisiä kriistilanteessa. Usein laskuliikkeitä pidetään hyvinä ostopaikkoina. Joskus lasku on kuitenkin niin raju, että paluu lähtötasolle saattaa kestää vuosia.

Suuren liikkeen markkinoilla sai aikaan Japanin keskuspankki BOJ, joka nosti korkoja. Edellisen kerran se teki näin vuonna 2007. Tämä aiheutti tällä kertaa liikkeen Jenin ns. 'carry trade' sijoutuksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat käyttävät Jeni-pohjaista luottoa sijoituksia hankkiessaan. Tämä on ollut vuosikausia edullista, koska jeni on arvoltaan alhainen ja voimakkaasti laskusuuntainen vuosia.

BOJ on vuosisadan alun harrastanut nollakorkopolittiikkaa ja määrällistä elvytystä. Samalla se käytännössä pikku hiljaa kansallistanut koko Japanin talousjärjestelmän omistaen 50 %:ia valtion velkakirjoista ja on ylivoimaisesti maan suurin pörssiosakkeiden omistaja.

Toisin kuin FED ja EKP BOJ ei ole tähän mennessä kiristänyt talouspolitiikkaansa eikä ole nostanut korkojaan vasta kuin nyt. Tämä aiheutti siis melkoisen reaktion markkinoilla. Jenin arvo on laskenut rajusti viimeiset neljä vuotta ja jenin arvo on viimeksi ollut näin alhaalla 1980 luvun lopulla. Nyt kun BOJ puhuu nostavansa korkoja lähti jenin arvo räjähdysmäiseen nousuun. Tämä aiheutti myös systeemisen ongelman talousjärjestelmään, jossa jeni on ylivoimaisesti eniten käytetty valuutta ns. carry trade:ssä. Viimeisen yli 20 vuoden ajan rahastot ja instutionaaliset sijoittajat ovat ottaneet satoja miljardeja jeni-pohjaisia vivutettuja lainoja. Nyt kun jenin arvo alkoikin nopeasti nousta. ovat sijoittajat olleet pakotettua nopeasti muuttamaan sijoituksensa rahaksi.

Jenin arvo on laskenut rajusti vuosia.

Jenin reaktio BOJ:n koron nostoon.

26.8.2024 Viereinen kuva näyttää maailman kokonaisvelkatilanteen suhteessa bruttokansantantuotteeseen (BKT) vuosina 1950 -2020. Tällä hetkellä velka on n. 2,5 kertaa suurempi kuin BKT. Monissa länsimaissa alkaa tilanne olemaan yhä kriittisempi kun pelkästään lainanhoitokulut alkavat olla kestämättömät. Usein esitetty kysymys on millä taholla on kykyä ja varallisuutta antaa niin paljon lainaa eri valtioille, yhtiöille ja yksityisille tahoille. Oikea vastaus on, että sellaista tahoa ei ole olemassa vaan keskuspankit synnyttävät rahaa tyhjästä aina tarpeen vaatiessa. Näyttää siis siltä, että loputtomasti varallisuutta voidaan luoda tyhjästä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Lyhytaikaisesti voidaan elää 'yli varojen', mutta lopulta tulee tilinteon hetki.

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen on monia talousihmisiä yllättänyt kuinka voimakkaisiin toimenpiteisiin keskuspankit ja valtiot ovat ryhtyneet pitääkseen maailman talouden toimivana. Näin talousjärjestelmä on kestänyt viimeiset 16 vuotta ja selvinnyt pahimpien kriisien yli. Sen käyttämät menetelmät tekevät kuitenkin tulevasta kriisistä vain pahemman. Pandemian aika lopullisesti synnytti taloudelliset hyperkuplat. Ehkä olisi kannattanut vuonna 2008 antaa vanhan järjestelmän mennä menojaan.

Keskuspankit kontrolloivat markkinoita pääasiassa kahdella tavalla; säätämällä korkotasoa ja määrittämällä kuinka paljon rahaa on liikkeellä. Vuoden 2008 jälkeen keskuspankit ovat toimineet tavalla, jotka ovat saaneet näiden sivujen kirjoittajan täysin varmaksi siitä, että talous tulee sortumaan tavalla, joka saa vuoden 2008 kriisin näyttämään vain pieneltä kuopalta matkalla kohti päätapahtumaa. Tämä tapahtuma voi olla samalla myös historian suurin varallisuuden siirtyminen varallisuusluokalta toiselle.

Voiko osakemarkkinoiden alamäki tehdä ihmisistä varakkaampia? Periaatteessa niin voi tapahtua, käytännössä ei. Vuoden 2008 kriisin aikaan yhdysvalloissa asui n. 216 miljoonaa aikuista. Näistä 60 % eli n. 130 miljoonaa ihmistä oli sidoksissa osakemarkkinoihin joko suorina sijoituksina tai eläkejärjestelmän kautta. Niiden ihmisten lukumäärä, jotka olivat onnistuneesti lyöneet vetoa romahduksen puolesta ja saaneet siitä merkittävää taloudellista hyötyä oli alle 30. 30 ihmistä on 0,00001 % osakeriippuvaisista amerikkalaisista. Todennäköisempää on joutua salaman iskun kohteeksi. Romahduksesta hyötyneet ihmiset olivat omistaneet kiinteistövakuudellisia arvopapereita, joita kauppaamalla sai suuria voittoja kun osake- ja kiinteistömarkkinat romahtivat. Tällaiseen epäeettiseen kaupantekoon ei tavallisella ihmisellä ole mahdollisuuksia. Romahduksesta hyötyneet ihmiset olivat useinmiten suurten rahastojen hoitajia.

USA:n seuraava presidentti tulee olemaan Trump riippumatta siitä mitä vihervasemmalle taipuvainen julkinen media meille työntää. Tämä sama mediahan ennnusti yli 80 %:n varmuudella Clintonin presidentiksi vuonna 2016. Markkinat alkavat myös jo nyt diskontata Trumpin valintaa.